Olen sortunut suklaaseen. Pahasti, erittäin pahasti. Annan itselleni anteeksi tämän viikon ja parannan ensi viikolla tapani. Kyllä kyllä, ihan oikeasti. Heh.
Alan vähitellen löytää paikkani täältä! Ratsastusklubiin liittyminen oli ensimmäinen merkityksellinen askel, ensimmäinen tunti oli tiistaina ja tänään sain ylösnoustessa tuta pohkeideni todellisen kärsimyksen. Ratsuni Peggy oli mielenkiintoinen tamma, jonka tammamaisuus tuli erittäin selkeästi esille. Kentälle mennessä hepo hyppelehti ja keikisteli kuin mikäkin riikinkukko. Tunnin alussakin se leikki maantiekiitäjää. Sitten yks kaks virta loppui ja löysinkin itseni moninkerroin työllistettynä. Puolessa välissä opettajana armahti minua antamalla raipan varoituksen merkiksi. Ja sekös laukaisi pollessa turbovaiheen, jonka jälkeen sain heitellä jos jonkinmoista volttia ja jakaa puolipidätteitä, ettei tamma olisi karaissut täyteen laukkaan. Myös apujen vastaanotossa oli vaihtelua, välillä allani oli unelmahevonen, joka vastasi pieniinkin apuihini ja tunsin jopa olevani symbioosissa tämän eläimen kanssa. Seuraavana hetkenä kaikki pyyntöni menivät kuuroille korville.
Mutta mielenkiintoa ei tästä tapauksesta puuttunut, joten nautin tunnista täysillä. Oli ihanaa päästä takaisin hevosen selkään. ♥ Ah, lumoava Peggy.
Tiistaina olivat myös Sacin läksiäiset. Armas luokkatoverini päätti nyt siis, että palaa takaisin Unkariin ja tulee ehkä ensi syksynä uudelleen. Olen tietenkin harmissani, mutta toisaalta tyttöä ei ole näkynyt tunneilla hirveästi muutenkaan, niin olen alkanut jo hyväksyä, että minun täytyy etsiä kosketuspintaa muualtakin. Tallilla meni sen verran myöhään, että saavuin Sacin luokse vasta yhdentoista jälkeen - siinä mielessä kuitenkin sopivalla hetkellä, että ihmiset olivat juhlineet jo rankan osuutensa ja olivat valmiita nauttimaan keskustelemisesta. Tässä randomisti tuli sitten puhetta kreikkalaisen Achilleaksen kanssa, että hän on menossa keskiviikkona Drama Workshoppiin ja olin heti mukana. Myös slovakialainen Natalia innostui ideasta.
Ja keskiviikkona menimme Drama Clubiin. Miitingit kerran viikossa, jotain näytelmääkin olisi tarkoitus tehdä. Oli jotenkin kummallista päästä taas ihan uuteen ryhmään, kun olin kuitenkin 8 vuotta samassa teatteriryhmässä ja oltiin kaikki kohtuullisen kokeneita näyttelijöitä, enemmän tai vähemmän lahjakkaita. Ja laskin itseni jälkimmäiseen ryhmään, etenkin siinä vaiheessa kun pääsin ilmaisutaitolukioon ja tajusin, mitä lahjakkuudella oikeasti tarkoitetaan. Tehtiin pari keskittymisharjoitusta, improttiin ja esitettiin lopuksi pätkä Shakespearea. Oli tosi kivaa ja meitä oli ohjaajan lisäksi vain kuusi, niin porukkaan pääsi tosi helposti kiinni. Kuten yleensä teatteriporukoissa, oltiin jo ensimmäisen kerran jälkeen avoimia toisillemme, kehut, kommentit ja keskustelut jaettiin rennossa ilmapiirissä. Ja olin imarreltu, kun Achilleas ja Christopher totesivat harjoitusten jälkeen, että olen ihan älyttömän hyvä näyttelijä ja itkukohtaukseni (käytännössä siis esitin hemmoteltua tyttöä, joka itki krokotiilin kyyneliä - enkä edes itkenyt oikeasti) oli tosi uskottava, että näytti siltä kun mie olisin oikeasti itkenyt. Haha.
Annan egoni kasvaa, kunnes joku tulee ja puhkaisee sen palasiksi.
Joten tää on jo aika hyvä. Luovuin sulkapallosta, koska kuulin sisäpiiritietoa, että siellä ollaan aika kilpailunhaluisia. Ja pelkään pahoin, et tää sama efekti on nähtävissä muissakin urheilulajeissa. En tiedä, haluanko ottaa epäluuloistani selkoa vielä. Verkkopallo ja pöytätennis kiinnostais kyllä vieläkin.
Lisäksi, jos Cali Otaku (Japani-kulttuurin nörttikerho) ja kuoro suostuisivat vastaamaan viesteihini, niin voisin olla happyhappyy.
Viikonloppuna on Scotland Loves Anime @ Glasgow. Haluanhaluanhaluan. Sunnuntaina saapuvat myös ihanat erikoisvieraamme Suomesta ♥ Aapu, Väiski ja Lauri tulevat viikoksi tänne viihdyttämään minnuu ja Wiltsua. Huomenna olisi tarkoitus pitää get-together Wiltsun kanssa ja keksiä jotain ystäviemme päiden menoksi. Saamme myös ensi viikon lopuksi kaksi lisähenkeä ihan UK:n sisäpuolelta. Meitä on täällä aika monta nimittäin.
Mutta tänään. Tänään on pyykkipäivä ja illallinen avec sen henkilön, jonka kanssa tulee pian vuosi täyteen ♥ Tekniikka on ihmeellinen asia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti