Lähtö on 5. syyskuuta, aikaisin aamulla. Kolmen tunnin tauko Lontoossa, jonka jälkeen lennän suoraan Glasgowiin sopivasti iltapäiväteelle. Nyt voin alkaa laskea päiviä. Kävi myös ilmi, että olen itse asiassa lähipiiristäni ensimmäinen, joka lähtee kohti Skotlantia. Kaksi muuta lukiokaveria lähtevät kyseisen viikon loppupuolella. 5.9. sopii minulle oikein hyvin. Saan viikon aikaa tutkiskella kaupunkia ja laittaa asuntoani ja totutella ympäristöön. Sitten kun koulut alkavat, olen niin tylsistynyt, että suhtaudun asiaan innolla ja olen valmis uuteen haasteeseen. Mieluummin näin päin, kuin että kaikkeen pitäisi tottua yhdellä kertaa, lyhyellä varoitusajalla.
Loppukuu tulee menemään siihen, että hoidan kuntoon sen, minkä pystyn, käyn sukuloimassa Itä-Suomessa ja tapaan ystäviäni. Muutamilla on alkanut koulu ja lopuilla alkaa tässä lähiaikoina. Hauskaa ajatella, ettei tarvitse miettiä koulunkäyntiä ennen syyskuuta. Toisaalta tässä on jo tarpeeksi muitakin asioita mietittävänä ennen sitä.
Olisi kiva kuulla Kelalta, että mitä mieltä he ovat minun ulkomaan opinnoistani. Olisi brutaalia saada vasta syyskuun alussa vastaus, jossa kerrotaan, etten kelpaa tukiryhmään. Tai että saan vain parikymppiä kuussa, kun minulla on vanhemmat. Noh, ei saa kiusata. Kela yrittää parhaansa, kiitos siitä.
Intoni piirtämiseen kasvaa koko ajan. Haluaisin kehittää realistisen piirtämisen taitojani. Turhankin usein tulee tehtyä sitä, että pakenen sarjakuvapiirtämisen maailmaan, missä kaikki on niiiin helppoa, niin helppoa. Mutta jos ja kun haluan kehittyä tässä asiassa, pitäisi kenties kohdata omat heikkoutensa ja alkaa vahvistaa niitä. Piirtämään siis piirtämään, juoksujalkaa!
Mutta ensin voisin neuloa pipon. Glasgowssa ei varmasti paista aurinko, kun ei täälläkään saa nauttia helteestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti